Heinäkuun mietelmiä.
Vajaa kolme viikkoa Itävallan IM:n ja Joroisten puolimatkan SM-kisojen välillä ei ollut riittävästi täydelliseen palautumiseen: tuloksena SM-hopea ja kilpailun 3. sija. Vaikka kuinka toivoin riittävää palautumista ja hyvän vireen löytymistä kisapäivänä, oli Joroisten kisa vähän liian aikaisin. Juoksualkuverryttelyn aikana olo tuntui hyvältä. Kuitenkin heti uinnin startissa tunsin tahmeutta, mikä ei johtunut liiallisesta tankkauksesta. Uinti kokonaisuudessaan sujui kohtuullisesti, jäin vain minuutin Panu Liedolle. Pyöräilyn alussa jalat tuntuivat väsyneiltä, mutta uskottelin sen johtuvan vain lajinvaihdosta. Tunne ei kuitenkaan siitä miksikään muuttunut pyöräilyn edetessä. Juoksuosuuden alussa jalat tuntuivat lyijyltä. Pelkkä ajatus maaliin selviämisestä vaikutti jo voitolta sinällään. Juoksuosuutta kirvoitti loppuun asti kamppailu hopeamitalista Panu Liedon kanssa. Viimeinen juoksukierros (5km) oli todella tuskainen. Onnistuin kuitenkin karistamaan Panun pois hänniltäni pari kilometriä ennen maalia. Maaliin saavuin kuta kuinkin tajunnan hämärärajamailla.

Kisan jälkeinen viikko on kulunut lepuutellen perheen parissa – pieni lomamatka Helsinkiin tapaamaan triathlon ystäviä. Piipahdus kotiin hierontaan (ja nurmikonleikkuuseen). Kuukausi on kulunut kisoista palautumiseen ja valmistautumiseen. Nyt pitäisi saada parin viikon tehokas treenikausi aikaiseksi, jotta Kalmarin IM:ssä elokuun puolivälissä kunto olisi kohdillaan.